Samalla kun tarkastelemme omia traumaattisia kokemuksia ja niiden mahdollisia vaikutuksia tämän päivän elämään, on kokonaishyvinvoinnin näkökulmasta tärkeätä tiedostaa myös traumaattisten tapahtumien rinnalla olleet positiiviset suojaavat kokemukset.
Jos lapsuuden epäsuotuisia kokemuksia tarkastelee irrallisina positiivista ja suojaavista kokemuksista, voi oma historiankuva vääristyä jopa niin paljon, ettei yksilö pysty tunnistamaan siinä ollutta hyvää ja näin jää kiinni sellaiseen olotilaan, jossa hän ajattelee, että kaikki oli kurjaa ja kylmää ja ettei kukaan välittänyt hänestä. Tämän seurauksena yksilön saattaa olla vaikea rakentaa omaan aikuiselämäänsäkään mitään pysyvää hyvää, sillä hän on niin samaistunut epäonnisen asemaan, ettei siihen mahdu vakaata ja turvalliselta tuntuvaa elämää. Turvallinen, vakaa ja hyvältä tuntuva elämä saattaa tunnetasolla tuntua jopa oudolta ja tylsältä.
Löydä se hyvä, jota myös oli – löydä se oman hyvinvointisi takia
Turun yliopiston väitöskirjatutkija Saija Westerlund-Cook tuo esille Traumatietoinen työote -kirjassa (2023, 86-87), kuinka positiiviset lapsuuden kokemukset lieventävät epäsuotuisten kokemusten vaikutuksia.
Keskittyminen pelkästään menneisyyden traumaattisiin ja haasteellisiin puoliin kuluttaa yksilöä ja jos mieli on kovin katkera, voi se myrkyttää yksilöä pikkuhiljaa sisältäpäin yhä syvemmin. Mutta jos haasteellisen historiansa rinnalla pystyy tunnistamaan omat olemassa olleet suojaavat tekijät ja kokemukset, eli kaiken sen hyvän jota myös oli, voi näköalat keventyä suhteessa omaan historiantarinaan. Näin tehdessämme meistä tulee ikään kuin kokonaisempia. Siksi ja juuri siksi olisi äärimmäisen tärkeätä, ettei lapsuuden epäsuotuisia kokemuksia tarkastella irrallisina positiivista ja suojaavista kokemuksista.
—————————
Kehityksellisten traumojen kauaskantoisista seurauksista on saatu paljon tutkimusdataa. Aihetta vuosia tutkinut lastenlääkäri, tutkija Nadine Burke Harris kertoo kuuluisassa TED-puheessaan lapsuuden traumojen vaikuttavan fyysisellä ja psyykkisellä tasolla myös yksilön myöhempään terveyteen. https://www.youtube.com/watch?v=95ovIJ3dsNk . Harrisilta on myös ilmestynyt aiheeseen liittyvä kirja.
Tämän takia olisi hyvä jo ihan elämänlaadun kannalta, jos suinkin mahdollista, käydä omaa traumataustaa kokonaisvaltaisesti läpi. Kokonaisvaltaisuuteen kuuluu eheyttävänä osana tietoisuus oman elämän suojaavista ja positiivista tekijöistä.
Omien suojaavien tekijöiden tiedostaminen
ja niistä kumpuava kiitollisuuden tunne vahvistaa,
eheyttää ja keventää traumakokemuksista selviämistä.
Näin tehdessään yksilön ei tarvitse samaistua koko mielellään epäonnisen asemaan vaan hän voi nähdä elämänsä eheämpänä. Elämänä, jossa oli ehkä tavallista raadollisemmat olosuhteet, mutta jossa oli samanaikaisesti paljon hyvää. Sellaista, jota voi kutsua välittämiseksi, huolenpidoksi – jopa onneksi.
Tämä kaikki hyvä oli sitä, mikä suojasi sinua
kohti aikuisuutta ja eheämpää elämää.
Suojaavia kokemuksia
Westerlund-Cook mainitsee artikkelissaan (2023, 86) suojaaviksi kokemuksiksi muun muassa seuraavat asiat: tunteista on saanut puhua, perheen tuki vaikeuksien kohdatessa, osallisuus yhteisön rutiineihin ja perinteisiin, yhteenkuuluvaisuuden kokemus yläkoulussa, ystävien tuki ja joku perheen ulkopuolinen aikuinen ihminen, jonka luona on voinut kokea turvaa ja suojaa.
Lisäisin vielä edelliseen muutamia suojaavia kokemuksia, joita olen itse kokenut saavani: tunne siitä että loppupelissä on välitetty, vaikka tämän sanoittaminen ja näyttäminen on ollut perheeni sisällä hyvin haasteellista. Perheen vilkas sosiaalinen elämä, läheinen suhde veljeen, ystävä joka on ollut kuin hyvä luotettava sisko minulle, vanhempien tietynlainen herkkyys, taloudellinen vakaus sekä heidän kykynsä hoitaa elämän eteen tuomia velvollisuuksia.
Oma aktiivinen työskentely elämäntarinani kanssa, joka jatkuu edelleenkin tässä ja nyt ajassa, ja siinä aktiivinen kaiken hyvän tunnistaminen on ollut äärimmäisen tärkeätä, keventävää ja eheyttävää. Näin tehdessäni olen saanut rakennettua itsestäni ja elämäntarinastani ikään kuin eheämmän kuin jos olisin jumittunut elämän eteeni tuomiin haasteisiin.
(Teksti on myös julkaistu 10.11.2024 Kultainen Sulka -sivustolla, josta olen sen editoinnin jälkeen siirtänyt omalle sivulleni.)
Lähteet ja kirjallisuus:
How childhood trauma affects health across a lifetime | Nadine Burke Harris | TED luento https://www.youtube.com/watch?v=95ovIJ3dsNk
Nadine Burke Harris, (2023). Syvälle ulottuvat juuret, turvattomasta lapsuudesta tasapainoiseen aikuisuuteen. Basam Books. Englanninkielinen alkuteos The Deepest Well.
Westerlund-Cook Saija, Lapsuusajan haitallisten ja suojaavien kokemusten sekä toivon merkitys systeemisessä ja suhdeperustaisessa työotteessa, (s. 83-99) Teoksesta Johanna Linner Matikka, Tiia Hipp (toim.) Traumainformoitu työote, (2023). PS-kustannus.
Kansikuva: Pixabay
